Kuusamon vapaa-ajan asukkaiden jätehuolto

Juttelin Kuusamon mökkiläiset ry:n puheenjohtaja Aarre Viialan kanssa jätteistä. Totesin jätehuollon
vastuitten olevan melkoinen himmeli – tarkoittaen monitahoista vastuunjakoa ja lisäksi erilaisia käytännön
toteutustapoja Suomen eri kunnissa. Avaan tähän artikkeliin parhaani mukaan jätehuollon vastuita ja
toimintamallia Kuusamossa, erityisesti vapaa-ajan asukkaiden näkökulmasta. 

Jätelakipaketin ja paikallisten jätehuoltomääräysten tavoite on jätteen määrän vähentäminen ja sen
ohjaaminen mahdollisimman pitkälle lajiteltuna jätehuollon piiriin, kustannusjako huomioiden. Jätehuoltoa
ei voi kattaa verovaroin, joten kustannuksia katetaan siitä kerättävin maksuin. Maksu kerätään joko
asiointihetkellä tai jätelain mukaisella jätetaksassa määritellyllä jätehuollon perusmaksulla. Kuusamon
perusmaksu on valtakunnallisesti verrattu maltillinen. Jätehuollon perusmaksu on pienempi vapaa-ajan kuin
vakituisen asumisen käytössä olevilla kiinteistöillä.

Kunnan on järjestettävä jäteneuvontapalvelut, ylläpidettävä alueellisia vastaanottopaikkoja jätteille, joita ei
kuljeteta kiinteistöittäisessä jätteenkeräyksessä (kuten vaarallisen tai isokokoisen jätteen
vastaanottopalvelut) sekä huolehdittava jätehuollon viranomaistehtävien hoitamisesta. Kunnat
määrittelevät ja päättävät millaisia jätehuollon palveluita kuntalaisille ja kiinteistöille tarjotaan, miten
palvelut ovat saavutettavissa ja paljonko ne voivat enintään maksaa. Optimaalinen palvelutaso täyttää
lainsäädännön ja määräysten velvoitteet, on tarpeeksi kattava, ei syrji, palvelut ovat helppokäyttöisiä ja
kustannuksiltaan kohtuullisia.

Kuusamon jäteasemalle, osoitteeseen Ouluntie 57a, vastaanotetaan asumisesta asiointihetkellä
maksuttomina esimerkiksi vaaralliset jätteet kuten kemikaalit, maalit, lakat ja öljyt. Maksuttomia ovat myös
käsittelemätön puu, metalli, renkaat, painekyllästetty puu, sähkö- ja elektroniikkalaiteromu ja lajiteltu
poistotekstiili. Yleisimpiä maksullisia jätteitä Kuusamon jäteasemalla ovat asumisesta mm. suuret kappaleet
kuten huonekalut, käsitelty puu ja omatoimiremonttien rakennus- ja purkujätteet. Puutarhajätteitä voi
maksuttomasti viedä Säväkäntie 4 vastaanottopaikalle. Apteekeissa otetaan maksutta vastaan asumisessa
syntyvä lääkejäte.

Tiettyjen lainsäädännössä määriteltyjen tuotteiden (esimerkiksi pakkausjätteet, ajoneuvot, sähkö- ja
elektroniikkalaitteet, renkaat) ammattimaiset valmistajat sekä maahantuojat ovat velvollisia järjestämään ja
kustantamaan markkinoille saattamiensa tuotteiden jätehuolto eli keräys, kuljetus ja käsittely.
Pakkaustuottajat ovat huolehtineet edellä mainitusta järjestämällä käyttöön Rinki ekopisteverkoston. Rinki
Oy on pakkaustuottajayhteisöjen palveluntuottaja, joka ottaa vastaan asiakaspalautteet ja toiveet
ekopisteverkoston laajuudesta. Kunnan jätehuoltoviranomainen ei ole mukana Rinki ekopisteiden
perustamisessa, siivoamisessa tai tyhjentämisissä.

Syksyllä 2023 astui voimaan lakivelvoite, jossa tuottajayhteisöt ja kunnat yhteistoiminnassa huolehtivat
suoraan kiinteistöiltä erilliskerätyistä pakkausjätteistä. Käytännössä kunnat huolehtivat asumisen
kiinteistöittäisestä keräyksestä ja kuljetuksesta terminaaleihin kuntaurakan muodossa. Pakkaustuottajat taas
huolehtivat terminaaleista ja materiaalien kierrätyksestä eli käsittelystä. Yhteistoiminnan kustannusjaossa
pakkaustuottajat maksavat 80 % kaikista keräys-, kuljetus- ja kierrätysketjun kustannuksista.
Huomionarvoista on, että yhteistoimintavelvoitteen mukainen kustannusrakenne toteutuu vain jätelain
minimivelvoitteen mukaisesta kiinteistöittäisestä keräyksestä lasketun valtakunnallisen keskimääräisen
erilliskeräyskulun mukaisesti, ei suoraan paikallisesti jätehuoltomääräyksillä velvoitettujen keräysten kulujen
mukaisesti.

Kuusamossa pakkaus- ja biojätteen kuljetukset kilpailutettiin kunnan järjestämänä vuoden 2023 aikana
ensimmäistä kertaa. Muutos oli Kuusamossa todella suuri. Kilpailutuksen kaikki neljä urakka-aluetta voitti
ensimmäisellä sopimuskaudella L&T Ympäristöpalvelut Oy, joka urakkaan kuuluvana hoitaa myös asiakaspalvelun, ml. laskutuksen. Sekalainen eli polttokelpoinen jäte ja loka- eli umpisäiliölietteet ovat
kuntaurakan ulkopuolella, niissä Kuusamossa on useampi jätehuoltoalan yritys, jonka palveluja kiinteistöjen
haltijat voivat käyttää.

Käytännössä kiinteistöt siis tilaavat valintansa mukaan sekajätehuollon haluamaltaan jätehuoltoyritykseltä.
Mikäli kiinteistölle tarvitaan autolla tyhjennettävä biojäteastia tai pakkausjäteastiat, niiden tyhjennys tulee
tilata L&T ympäristöpalveluilta. Kuusamossa laajojen jätehuoltomääräysten velvoitteiden vuoksi
kuntaurakan alueena on ihan koko Kuusamon alue, mikä on poikkeuksellista, kun verrataan
jätehuoltomahdollisuuksia koko Suomeen. Kuntaurakassa hinta on sama, riippumatta siitä, missä päin
Kuusamoa kiinteistö sijaitsee. Ihan joka puolella haja-asutusalueita ei kaikkia jätereittejä tiuhaan pystytä
järjestämään, se on selvää, mutta palvelut lisääntyvät tarpeen lisääntyessä.

Kuusamossa taajamien rivi- ja kerrostaloissa (myös vapaa-ajan) kiinteistöjen käytössä tulee olla 7 jäteastiaa.
Kaikilla muilla kiinteistöillä (myös vapaa-ajan) tulee olla vähintään 2 jäteastiaa ja kierrätettävät
pakkausjätteet voi viedä Ringin ekopisteille. Autolla tyhjennettävän biojäteastian voi korvata omatoimisella
kunnan kompostirekisteriin ilmoitetulla kompostoinnilla. Astioita voi olla käytössä myös enemmän kuin
minimivelvoite on.

Vapaa-ajan käytössä olevilla kiinteistöillä jätehuoltomääräykset antavat mahdollisuuden harvempaan
tyhjennysväliin. Vakituisen kiinteistön tyhjennysvälejä sovelletaan vapaa-ajan asunnolla oleskelun mukaan,
kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Vakituisen asumisen käytössä olevilta kiinteistöiltä sekajäte eli
polttokelpoinen tulee tyhjentää vähintään 16 viikon välein, biojäte kesällä kahden viikon ja talvella neljän
viikon välein, pakkausjätteet ja keräyspaperi vähintään 26 viikon välein.

Entäs se kompostointi sitten? Kyllä se on ihan mahdollista vapaa-ajankin asunnossa missä oleskellaan
harvoin tai lyhyitä aikoja kerrallaan. Usein käytössä on kompostoivat käymälät, sinne voi hyvin laittaa
ruokaperäisetkin biojätteet maatumaan ulosteperäisten sekaan. Tunturissa ei vapaa-ajan kiinteistöllä
välttämättä ole mahdollista kompostimassa levittää karuun maastoon, mutta siellä on varmasti mahdollista
järjestää se biojäteastia, jota auto käy tyhjentämässä. Semmoinenkin malli on mahdollinen, jossa kesällä
kompostoidaan omatoimisesti ja talvella tilataan biojäteastian tyhjennys.

Astiat kiinteistöt hankkivat itse. Jäteastiat voivat olla kimppa-astioita, eli useamman kiinteistön
yhteiskäytössä. Esimerkiksi vakituisen asumisen ja vapaa-ajan asunnon jätehuollon voi yhdistää samoihin
astioihin, kunhan vain muistaa tarkistaa onko se hyväksyttävää myös vakituisen asumisen jätehuollon
järjestäneeltä ja sen maksavalta taholta. Naapuriltakin voi kysäistä olisiko halukkuutta jätekimppaan.
Yksityiset tiekunnat voivat myös ottaa toimintansa osaksi jätekeräyspisteen järjestämisen, se on joillakin jo
toimiva käytäntö.

Testaamme Kuusamossa Käylän kylässä parhaillaan älykästä lajitteluasemaa. Käyttäjä tunnistautuu
digitaalisesti, jonka jälkeen lajitellut jätteet pystytään tiputtamaan liiketunnistimella avautuvasta luukusta.
Malli mahdollistaa maksullisen yhteiskäyttöpisteen myös matkailijoille, jotka pystyvät lunastamaan
käyttöoikeuden mobiilimaksulla lajitteluaseman luona. Tämän tyyppisen ratkaisut voivat yleistyä koko
Suomessa. Olemme saaneet testistä positiivista ja kannustavaa palautetta.

Vapaa-ajan asuntoja vuokrattaessa ei jätehuoltoa voi jättää vuokraajan vastuulle. Vuokraajan eli kiinteistön
haltijan tulee järjestää tarvittavat astiat ja ohjeistaa jätteenlajittelu. Kauppojen asiakkailleen järjestämien
sekajäteastioiden tai yleisten alueiden pikkuroskiksia ei ole tarkoitettu asumisesta syntyvien jätteiden
käyttöön.

Tätä pakettia miettiessä ei minusta ole mikään ihme, että asiat ja välillä hyvinkin voimakkaita tunteita
herättävät jätehuollon haasteet puhuttavat. Paljon hyvää on tapahtunut jo, kun miettii mistä olemme lähteneet liikkeelle – ensimmäinen jätehuoltoa ohjaava laki on Suomessa astunut voimaan vasta 70-luvun
lopulla. Seuraavassa jo työn alla olevassa lakimuutoksessa nimikin tulee muuttumaan kiertotalouslaiksi. Ihan
viisastahan se on olla tarkkana jätteenä karkaavien raaka-aineiden kanssa – eipä meillä Euroopassa kovin
montaa muovinkin raaka-aineena tunnettua öljylähdettä ole. Energiaa säästyy, kun esimerkiksi jo kerran
kaivettu ja jalostettu metalli hyötykäytetään uudestaan eikä aina aloiteta maaperän kaivuulla.
Ympäristönäkökulman lisäksi onkin huomioitava myös itse termissä ”kiertotalous” sisällä oleva sana
”talous”. Ei tässä vain meille käyttäjille ongelmia tuottavista jätteistä puhuta vaan todellakin merkittävien
raaka-aineiden uusiokäytöstä. Jätteet sisältävät paljon hyödyntämätöntä potentiaalia, jota aletaan vasta nyt
osata hyödyntää. Ei aina kaikkea tarvitse maapallolta kaivaa tai ottaa neitseellisenä, iso osa sieltä jo
otetuista pystytään hyödyntämään useampaan kertaan. Ei jätehuolto ilmaista ole, miksi olisikaan, mutta
mielestäni Kuusamossa sen kustannukset ovat maltillisia, hyvin perusteltuja ja muodostuvat jätteen
aiheuttamisperiaatteen mukaisesti.

Lisätietoa jätehuollosta ja jätteiden lajittelusta saat verkkosivulta www.kuusamo.fi tai jätehuollon ja
kiertotalouden palveluasiantuntijalta arkipäiväisin klo 9–15 puhelinnumerosta 040 860 8329 tai
sähköpostilla osoitteesta jateneuvonta@kuusamo.fi.